Kymmenen päivää Keski-Mongoliassa eristyksissä muusta maailmasta olivat aikamoiset. Villihevosia kansallispuistossa, neljä päivää tavisheppojen selässä, hiekkadyynejä ja kameleita. Kuoppaisia, pöllyäviä teitä, jotka risteilivät ilman suuntaviittoja niin, etten ymmärrä, miten kuski osasi hurjastella oikeaan suuntaan. Jättimäisiä laumoja lehmiä, pukkeja ja lampaita. Nukuimme ensimmäisen yön telttailua lukuun ottamatta jurtissa. Vessana toimi useimmiten niitty. Jos onnisti, lähistöllä oli jotain ruohoa korkeampaa.
Ensimmäisen ratsastuspäivän jälkeen olikin ihana saapua jurtalle. Perhe ilahdutti väsyneitä matkaajia tarjoamalla vadillisen kuivattua jugurttia. Voin kertoa, että se lemuaa paljon kauheammalle kuin kuulostaa. Iso kippo jäi kosteaan jurttaan ilahduttamaan koko yöksi. Sateen suojaan tuotiin myös reilu kymmenen märkää satulaa. Tässä vaiheessa kadehdin porukan flunssaista.
Yöllä käänsin unissani päätäni ja viereisellä pöydällä sijainneet jugurtinpalat herättivät hajullaan. Lähdinkin sitten vessareissulle. Kävelin sumussa jonkin matkaa lantaisella niityllä, kunnes olin tarpeeksi kaukana jurtista. Kyykistyin, jolloin näin sumusta lähestyvän karvaisen jätin. Jakki. Ne vaikuttivat päivän valossa leppoisilta ruohonjauhajilta, mutta sumuisella niityllä en enää ollut niin varma niiden rauhallisesta luonteesta. Äkkiä siis takaisin jurttaan, jakki lähestyi selän takana. Suljin nopeasti oven ja istuin sängylle odottamaan. Uuuuaaaah, mölisi eläin ja kiersi jurttaa. Sitten hiljeni.
Vessaan oli pakko päästä. Avasin varovasti oven ja kurkin kumpaankin suuntaan. Pelkkää sumua. Lähdin varmuuden vuoksi toiseen suuntaan kuin aiemmin. Hyvä ratkaisu, ei jakin jakkia. Mutta kun palasin takaisin jurtalle, kukas siinä odottikaan kynnyksellä tukkien oviaukon. Odotin, mutta karvajätti ei liikkunut senttiäkään (ja olen aika varma ettei räpäyttänytkään tuuhean otsatukan alta vilkkuneita silmiään). Muutaman pitkän minuutin jälkeen jakki luovutti tuijotuskilpailun ja lähti taas kiertämään jurttaa, jonka sisään pinkaisin. Pam, ovi kiinni. Uuuuaaaah, kuului ulkoa. Jugurtista huolimatta olin iloinen, että olin taas sillä puolella kangasta.
(Kuvan jakit eivät liity tapaukseen.)
Posted with Blogsy
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti