Näin tällaisen kyltin erään temppelin läheisyydessä. En ole täysin seurannut neuvoa, mutta olen kyllä nauttinut elämästä Ulaanbaatarissa myös ruoka-aikojen ulkopuolella. Ylittänyt teitä toivoen, että joko olen tosi nopea tai autoissa toimivat jarrut. Käynyt leffassa katsomassa mongolialaisen rakkaustarinan. Ihaillut temppeleitä ja pilvenpiirtäjiä ja etenkin niitä vierekkäin. Tarkkaillut sekasortoista kaupunkia neuvostoliittolaisen mosaiikin alta. Hämmästellyt temppelin sisälle rakennettua 28-metristä buddhaa. Nukkunut pitkään, lukenut kirjoja. Nauttinut kaupunkielämästä, vaikka siihen kuuluu paljon pakokaasua ja puuttuvia katukiviä. Onneksi myös kasvishampurilaisia ja musiikkia megafoneista popittavia roska-autoja. Voi Ulaanbaatar, sinua tulee ikävä! Seuraavaksi tuttavuutta tehdään Pekingin kanssa. Siellä odottaa myös jotain Helsingistä tuttua ja ihanaa nimittäin Manu. Matka jatkuu siis hetken kahden, Kiinan nettirajoitusten kera. Voi olla että päivityksiä tulee siis vasta useamman viikon päästä.
Posted with Blogsy
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti